Kalaallit tallimat tunniusimasut Ivalo & Minik Fonden-imit aningaasanik peqqammerput nunanilu allani pikkorissarnissaminnut sinnattorisimasartik aallartissinnaanngorlugu. Agguaasani 220.000 koruuningajanni ilinniagaqartut tallimat maannakkut angalasussanngorput Canada-mut, Japan-imut, USA-mut Norge-mullu.
Siulersuisuni sulittaasup Minik Rosing-ip nuannaarutigaa, Ivalo & Minik Fonden-ip siulersuisui aammaarlutik periarfissaqarsimammata ilinniagaqartunik tapersersuinissaminnut ilinniagassatut sinnattorisimasaanik angusaqarsinnaanngorlugit.
”Agguaanerit tamarmik eqqaasittarpaatigut, taakku kalaallit inuusuttut qanoq tunniusimatigalutillu sapiittartigisut, nunarsuarmut angalaniarnerminni. Tupinnaannartumik pimoorussinermik piumassusermillu takutitsisarput angerlarnissaminnut inuiaqatigiinnut nukittorsaaniarlutik ilisimasat nutaat isiginnittaatsillu nutaarluinnaat pigalugit,” oqarpoq.
Pissutasoq, ilinniartut nunarsuarmut nassiussinnaanerata periarfissaqarneranut tassaavoq, ukiumoortumik Ivalo & Minik Fonden-imiit, Royal Greenland-imiit, Royal Arctic Line-imiit, NunaFonden-imiit GrønlandsBANKEN-illu inuussutissarsiornermut aningaasaateqarfianiit ukiumoortumik aningaasaliisarnerat. Tunniusimajuarneri pissutaalluinnarpoq, Ivalo & Minik Fonden aammaarluni kalaallit ilinniagaqartut nutaanik angusaqarnissaannut ikiorsiineranut.
”Aningaasaliisartugut aalajaatsup pigitinnagit taama amerlatigisut ikiornissaannut periarfissaqassanngikkaluarpugut. Aningaasaliissutaat ilinniartunut aningaasatigut tapiissutaannaanngilaq – Kalaallillu Nunaata siunissaanut aamma tapiissutaalluni,” Minik Rosing oqarpoq.
Ivalo & Minik Fonden siulersuisui ukiumut marloriarlutik naapittarput qinnuteqartunut Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarusuttunut aammalu Danmarkimut aningaasaliiffigissallugit.
Tulliani qinnuteqarnissamut killigititaq tassaavoq ulloq 15. februar 2025, aningaasaateqarfillu neriupput kalaallinit ilinniagaqarusuttorpassuarnik piginnaasaqarluartunik qinnuteqaatinik tigusaqarumaarlutik.